Monitaituri Tove Janssonin juhlaa

Tove Jansson uimassa Klovharussa sekä omakuva tuttujen hahmojen kera. © Moomin Characters™

Ennätin vihdoin ja viimein kauan odottamaani Tove Janssonin (1914-2001) Tee työtä ja rakasta -juhlanäyttelyyn Ateneumiin. Tove on suosikkitaiteilijoitani joten odotukset olivat korkealla. Näyttelyn nähtyäni voin vain todeta, että olipa kerrassaan upea kokemus!

Toven entiseen oppilaitokseen kootussa näyttelyssä on esillä laaja kattaus hänen tuotantoaan ja se käsittää neljäntoista salin verran tuotteliaan taiteilijan uran eri vaiheita. Näyttely osoittaa, että Tove Jansson on  muutakin kuin kaikkien tuntemien muumien luoja. Hän on taidemaalari, kuvittaja, poliittisten pilapiirrosten tekijä sekä kirjailija. Jansson on siis melkoinen monitaituri ja lisäksi todella tuottelias taitelija.

Tove Jansson: Mystinen maisema (n. 1930). Ateneumin taidemuseo. Kuva: Suomen Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen
© Tove Janssonin kuolinpesä

Yllätyin tuotannon runsaudesta ja monipuolisuudesta, muumit ovat olleet niin merkittäviä että hänen muu tuotantonsa on jäänyt suurelta osin hahmojen varjoon. Jansson on upea maalari. Hänen töissään on vahvuutta ja herkullisia värejä, kiehtovuutta ja usein jotakin sadunomaista sekä pieni vilahdus mystisyyttä. Ikään kuin kaikkea ei kuitenkaan kerrottaisi.

Janssonin elämässä meri oli aina läsnä, joko Klovharun saarella Porvoon edustalla tai merellisessä Helsingissä. Meren vaikutus näkyy laajasti tuotannossa, mutta on häneltä syntynyt kotikaupunginosista myös hienoja maalauksia, joista on mielenkiintoista tutkia miten maisema on muuttunut vuosien kuluessa.

Oikealla: Tove Jansson: Kahdeksan beaufortia (1966). Yksityiskokoelma.
Kuva: Suomen Kansallisgalleria / Yehia Eweis © Tove Janssonin kuolinpesä. Vasemmalla: Tove Jansson: Näkymä parvekkeelle (1961). Ateneumin taidemuseo. Kuva: Suomen Kansallisgalleria / Kirsi Halkola © Tove Janssonin kuolinpesä

Pidin kovasti suurista freskoista joita Jansson oli tehnyt Helsingin kaupungintaloon. Upea on esimerkiksi kaksiosainen seinämaalaus Juhlat maalla / Juhlat kaupungissa. Jansson on kuvannut itsensä teokseen  tupakoimaan pöydässä, ja hänen silloinen rakastettunsa, Vivica Bandler, tanssii keskellä. Eikä tuo ole ainut kerta jolloin teoksissa esiintyy Jansson tai hänen läheisiään. Jansson on sanonut, että hän ja Vivica Bandler ovat esikuvia muumikirjojen Tiuhdille ja Viuhdille, Tuutikki on saanut olemukseensa Toven elämänkumppania ja graafikko Tuulikki Pietilää, muumimamma muistuttaa Toven äitiä ja Nuuskamuikkusen esikuva on puolestaan Toven entinen miesystävä Atos Wirtanen.

Tove Jansson: Juhlat kaupungissa (1947). Helsingin taidemuseo.
Kuva: Suomen Kansallisgalleria / Yehia Eweis © Tove Janssonin kuolinpesä

Mielenkiintoinen osa on myös Janssonin ura poliittisten pilapiirrosten tekijänä. Vuonna 1929 poliittinen pilalehti Garm julkaisi 15-vuotiaan Tove Janssonin ensimmäisen piirustuksen, ja yhteistyö jatkui aina julkaisun viimeiseen numeroon asti, vuoteen 1953. Kuvituksia kertyi tänä aikana yli 500 ja kansikuvia yli sata. Määrä on niin suuri, että oli pakko googlettaa ja katsoa mikä tämä Garm oikein olikaan.

Ensimmäisen kerran Garm julkaistiin vuonna 1923 ja lehti lopetti vuonna 1953. Poliittisena julkaisuna Garm oli oikeistolainen, mutta siinä oli myös liberaaleja piirteitä. Garm vastusti diktaattorimaisia otteita missä tahansa muodossa. Kieltolain ja natsismin vastustaminen olivat toistuvia teemoja. Tove Janssonin yhteydet Garmiin olivat hänen äitinsä Signe Hammarsten Janssonin ansiota. Äiti oli kuvittanut julkaisua sen alusta lähtien. Tove Janssonilla ei kuitenkaan ollut puoluekantaa vaikka omasikin vahvoja yhteiskunnallisia näkemyksiä.

Oikealla: Tove Jansson: Garm-kuvitus (1940-luku). Yksityiskokoelma. Kuva: Suomen Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
© Tove Janssonin kuolinpesä. Vasemmalla: Tove Jansson: Garm-kuvitus. Tampereen taidemuseo.
Kuva: Suomen Kansallisgalleria / Yehia Eweis © Tove Janssonin kuolinpesä

Ja sitten muumeihin. Ovathan ne niin tärkeä osa hänen tuotantoaan. Pienikokoisia kuvituksia ja sarjakuvia on esillä runsaasti ja niissä näkyy hienosti Toven upea tussin jälki ja viivan käyttö. Ilmeikkäät muumihahmot seikkailevat sarjakuvissa ja värien sijasta syvyyttä tuovat ohuet viivat. Tuttuja piirroksia on mukava katsoa alkuperäisinä. Esillä on myös joitakin varhaisia muumimaalauksia. Muumitöiden lisäksi näytteillä on muun muassa Tuulikki Pietilän tekemiä pieniä muumimaailmoja. Hienoja taidonnäytteitä nekin.

Oikealla: Tove Jansson: Varhaisia muumeja (ajoittamaton). Tampereen taidemuseo.n© Moomin Characters™
Vasemmalla: Tove Jansson -näyttely. Kuva: Suomen Kansallisgalleria / Yehia Eweis

Katsellessani Tove Janssonin valtavaa määrää upeita, taidokkaita töitä ja ihastellessani hänen monipuolisuuttaan, liikutuin. Miten joku voikaan olla niin taitava ja lahjakas? Jos joku vielä miettii, että mikä Tove Janssonissa on muka niin ihmeellistä, niin Janssonin ystävä, teatteriohjaaja Vivica Bandler on vastannut tähän osuvasti: "Minun mielestäni on olemassa erittäin vähän ihmisiä, jotka ovat inhimillisyydessään yhtä suuria kuin älykkyydessään ja lahjakkuudessaan. Tovessa yhdistyivät loistavalla tavalla lahjakkuus, tarkkanäköisyys ja taiteellisuus”.

Omia suosikkejani. Oikella: Tove Jansson: Omakuva (1975). Yksityiskokoelma. Kuva: Suomen Kansallisgalleria / Yehia Eweis © Tove Janssonin kuolinpesä. Vasemmalla: Tove Jansson: Graafikko (1975). Yksityiskokoelma.
Kuva: Suomen Kansallisgalleria / Yehia Eweis © Tove Janssonin kuolinpesä

Yksi syy miksi itse pidän niin kovasti Janssonin töistä, on hänen erilaisuutta ymmärtävässä ja suvaitsevassa elämän filosofiassaan joka kuvastuu muun muassa Muumipappa ja meri -teoksessa: ” Eikö hän ollut hiukan omituinen, kysyi isä epävarmasti. – Hän oli hyvin omituinen, vakuutti pikku Myy. Ihan vipsahtanut. Äiti huokasi ja yritti oikaista jalkojaan. – Mutta niinhän useimmat tuttavamme ovat, hän sanoi. Enemmän tai vähemmän.” Toinen syy on tietysti leikkimielisyys ja uteliaisuus, jotka paistavat läpi hänestä otetuista kuvista ja heijastuvat myös hänen teoksiinsa. Elämäniloa voisi sanoa.

Tove Janssonin ainutlaatuinen elämäntyö on niin upeaa katsottavaa, että täytyy käydä katsomassa näyttely vielä toisen kerran ja hankkia taidehistorioitsija Tuula Karjalaisen kirja Tove Jansson – tee työtä ja rakasta – ja viettää vielä monta hyvää Tove-hetkeä.

Tove ja Tuulikki Klovharussa. © Moomin Characters™

Tove Jansson - Tee työtä ja rakasta Ateneumissa 14.3.-7.9.2014.